Hänen punaiset hiuksensa hulmusivat kevyessä tuulessa ja hänen kasvoillaan viipyi hymy, jossa oli yhtä aikaa iloa, haikeutta ja odotuksen tunnetta.

Hän ei vielä tarkalleen tiennyt millainen hänen tulevaisuudestaan tulisi, mutta hän oli varma siitä, että maailma oli avoin hänelle. Hän halusi opiskella, nähdä enemmän, löytää oman paikkansa ja rakentaa elämän, joka olisi aidosti hänen omansa.

Ja sinä iltana syreenit kukkivat Annikkin ympärillään kuin itse kesä olisi tullut onnittelemaan häntä.